Neuvosto
On vain yksi neuvosto, mutta sen työn organisoinnin takia se kokoontuu käsiteltävien aiheiden mukaan eri kokoonpanoissa, joihin osallistuvat kustakin alasta vastaavat jäsenvaltioiden ministerit ja komission jäsenet. 90-luvulla kokoonpanoja oli 22, joiden määrä supistettiin 16:een kesäkuussa 2000 ja lopulta yhdeksään kesäkuussa 2002. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 kokoonpanoja on kymmenen. On silti vain yksi neuvosto, sillä olipa päätöksen tehnyt neuvoston kokoonpano mikä hyvänsä, kyseessä on "neuvoston" päätös ilman, että kokoonpanoa mainitaan. Neuvoston toimipaikka on Bryssel, jossa se kokoontuu useita kertoja kuukaudessa (huhti-, kesä- ja lokakuussa istunnot pidetään Luxemburgissa).
Neuvoston päätökset valmistellaan jäsenvaltioiden edustajista koostuvissa työryhmissä ja komiteoissa, joita on yli 150. Ne ratkaisevat tekniset kysymykset ja toimittavat asiat pysyvien edustajien komitealle (Coreper), joka koostuu jäsenvaltioiden suurlähettiläistä Euroopan unionissa ja joka huolehtii asioiden käsittelyn johdonmukaisuudesta ja ratkaisee teknis-poliittiset kysymykset ennen kuin asiat toimitetaan neuvostolle.
Neuvostossa tehdään päätökset siten, että jäsenvaltioiden ministerit äänestävät. Äänestykseen sovelletaan kolmea menettelyä sen mukaan, mitä perussopimuksessa määrätään kustakin aihealueesta: yksinkertainen enemmistö (menettelytapaa koskevat päätökset), määräenemmistö (äänet painotetaan jäsenvaltioiden väestömäärän mukaan; monet sisämarkkinoita sekä talouden ja kaupan alaa koskevat päätökset) tai yksimielisyys (ulko- ja puolustuspolitiikka, oikeudellinen ja poliisiyhteistyö sekä verotus).
Useimmissa tapauksissa neuvosto tekee päätöksensä Euroopan komission ehdotuksen perusteella ja yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa soveltaen joko kuulemismenettelyä (esimerkiksi maatalouden, oikeudellisen ja poliisiyhteistyön sekä verotuksen aloilla) tai yhteispäätösmenettelyä (esimerkiksi sisämarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä).