Turvallisuus
Europolin päämaja Alankomaissa
Suojeleva EU
Europolin perustaminen vuonna 1995 oli tärkeä askel eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä. Yhteistyötä laajennettiin perustamalla Euroopan poliisiakatemia neuvoston vuonna 2005 tekemällä päätöksellä. Madridissa vuonna 2004 tehdyn terrori-iskun jälkeen EU:ssa aloitti toimintansa myös terrorismin torjunnan koordinaattori. Tukholman ohjelman tarkoituksena on suojella kansalaisia kehittämällä eurooppalaisia välineitä:
■ Sisäisen turvallisuuden strategia
Sisäisen turvallisuuden strategian kehittäminen, seuranta ja täytäntöönpano on eräs Lissabonin sopimuksella perustetun sisäisen turvallisuuden komitean ensisijaisista tehtävistä. Strategia kattaa myös yhdennetyn rajavalvonnan turvallisuusnäkökohdat sekä rikosoikeudellisen yhteistyön.
Unionin turvallisuus edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa, että turvallisuusalan ammattilaiset käyttävät yhteisiä toimintatapoja, jakavat tiedot mahdollisimman tehokkaasti ja voivat tukeutua asianmukaiseen tekniseen infrastruktuuriin.
Sisäisen turvallisuuden strategia on eräs ensisijaisista tehtävistä.
Terrorismin torjunnassa keskitytään radikalisoitumisen estämiseen ja rahoituslähteisiin samalla kun varmistetaan, että terrorismin torjunnassa käytettävät keinot eivät loukkaa ihmisoikeuksia.
Unionin valmiuksia valmistautua rajojensa sisä- ja ulkopuolella tapahtuviin katastrofeihin ja toimia katastrofitilanteissa parannetaan jatkuvasti.
■ Työvälineiden tehostaminen
Tukholman ohjelmassa esitetään eurooppalaisen hallinnon perustamista, jonka tehtävänä olisi teknisesti kehittää ja hallinnoida laajamittaisia tietoteknisiä järjestelmiä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Tarkoituksena on ottaa käyttöön eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä ja perustaa lisäksi rekisteri kolmansien maiden kansalaisista, jotka on tuomittu jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.
■ Tehokkaat toimintapolitiikat
Lainvalvonnan alalla Europolista on tehtävä jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon keskipiste ja palveluntarjoaja muun muassa yhteisiä tutkintaryhmiä perustettaessa. Europolin on myös osallistuttava tiiviimmin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan poliisioperaatioihin.
Rikosten ehkäisyn osalta tarkoituksena on perustaa eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston pohjalta rikoksentorjunnan seurantakeskus. Seurantakeskus kokoaa rikollisuutta koskevaa tilastotietoa ja auttaa vaihtamaan parhaita toimintatapoja.
■ Vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta suojautuminen
Ihmiskaupan torjumiseksi laaditaan uutta, uhreja tehokkaammin suojaavaa lainsäädäntöä ja perustetaan mahdollisesti eurooppalaisen koordinaattorin toimi. Tukholman ohjelmassa esitetään uutta lainsäädäntöä, joka koskee lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumista. Unioni aikoo selventää kyberavaruuteen unionissa sovellettavia toimivaltasääntöjä ja oikeudellista kehystä, myös todisteiden saamista rajatylittävien tutkintatoimien edistämiseksi.
Talousrikollisuuden ja korruption torjumiseksi kehitetään rahanpesun selvittelykeskusten välistä tiedonvaihtoa. Niiden laatimat analyysit voitaisiin eurooppalaisen tiedonhallintajärjestelmän puitteissa tallentaa epäilyttävien liiketoimien tietokantaan.
Huumausaineiden osalta strategia, jolla vähennetään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, perustuu Lissabonin sopimuksen mukaiseen tehokkaampaan yhteistyöhön, kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen sekä tutkimuksen lisäämiseen.
■ Terrorismi
Terrorismin torjunnassa keskitytään radikalisoitumisen estämiseen ja rahoituslähteisiin samalla kun varmistetaan, että terrorismin torjunnassa käytettävät keinot eivät loukkaa ihmisoikeuksia. (Katso Euroopan unionin terrorismin vastainen strategia)
■ Kattava ja tehokas unionin katastrofihallinta
Unionin valmiuksia valmistautua rajojensa sisä- ja ulkopuolella tapahtuviin katastrofeihin ja toimia katastrofitilanteissa parannetaan jatkuvasti.
Luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit sekä terrori-iskut ovat viime vuosikymmenen aikana vaikuttaneet entistä enemmän kansalaisten turvallisuuteen ja suojeluun niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Unioni on vastannut näihin uhkiin vahvistamalla pelastuspalvelun alalla toteuttamiaan toimia, joilla ehkäistään katastrofeja, toimitaan niiden aikana ja hallitaan niitä. Tässä unioni käyttää kaikkia käytettävissään olevia keinoja, myös sotilaallisia, ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden humanitaarisen avun antajien kanssa kolmansissa maissa tapahtuvan avustustoiminnan yhteydessä. Kaikki unionin toiminta kriisinhallinnan alalla perustuu jäsenvaltioiden vastuuseen kansalaistensa suojelusta ja yhteisvastuullisuuden periaatteeseen, jotka ovat olennainen osa Lissabonin sopimusta. Unionin valmiuksia valmistautua rajojensa sisä- ja ulkopuolella tapahtuviin katastrofeihin ja toimia katastrofitilanteissa parannetaan jatkuvasti pelastuspalvelun, humanitaarisen avun sekä siviili-sotilasyhteistyön alalla.