Euroopan unionin neuvosto

Neuvosto on Euroopan unionissa keskeinen päätöksentekijä

JL buildingNeuvosto hyväksyy – useimmiten Euroopan parlamentin kanssa – säädöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään ja joilla on suurta kansainvälistä merkitystä.

Neuvosto on unionin toimielin, jossa kokoontuvat jäsenvaltioiden hallitusten edustajat eli kunkin jäsenvaltion tietyn alan toimivaltaiset ministerit. Se, missä kokoonpanossa ja kuinka usein neuvoston istuntoja pidetään, riippuu käsiteltävistä asioista. Esimerkiksi ulkoasiainministerit kokoontuvat noin kerran kuussa ulkoasiainneuvostossa. Samoin talous- ja valtiovarainministerit kokoontuvat kerran kuussa talous- ja rahoitusasioita käsittelevässä Ecofin-neuvostossa.

Neuvostolla on kymmenen eri kokoonpanoa, jotka kattavat kaikki unionin politiikat. Yleisten asioiden neuvostossa kokoontuvat yleensä ulkoasiainministerit tai eurooppaministerit. Se huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta ja valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset.

Neuvoston tehtävät
  • Neuvosto hyväksyy säädöksiä (asetuksia, direktiivejä jne.), useimmiten "yhteispäätöksellä" Euroopan parlamentin kanssa.
  • Se osallistuu jäsenvaltioiden politiikkojen koordinointiin. Esimerkkinä voidaan mainita talousasiat.
  • Se kehittää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Eurooppa-neuvoston vahvistamien strategisten linjausten pohjalta.
  • Se tekee unionin puolesta kansainvälisiä sopimuksia.
  • Se hyväksyy unionin talousarvion yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

 

Neuvosto lainsäätäjänä

Neuvosto on yhdessä Euroopan parlamentin kanssa unionin lainsäätäjä. Useimmissa tapauksissa neuvosto voi antaa lainsäädäntöä ainoastaan Euroopan komission sille toimittamien ehdotusten pohjalta. Neuvosto voi myös pyytää komissiota esittämään aiheellisina pitämiään ehdotuksia. Lisäksi Lissabonin sopimuksen tultua voimaan miljoona kansalaista voi vetoomuksellaan pyytää komissiota esittämään ehdotuksen. Tämä on kansalaisten aloiteoikeus.

Kunkin jäsenvaltion äänimäärä on vahvistettu perussopimuksissa, joissa määrätään myös, vaaditaanko yksinkertainen enemmistö, määräenemmistö vai yksimielisyys.

Neuvoston istunnot ovat julkisia, kun neuvosto käsittelee säädösehdotusta tai äänestää siitä tai kun neuvostossa käydään yleiskeskustelu. Istuntoja voi seurata reaaliajassa neuvoston verkkosivustolla (video.consilium.europa.eu). Näin on esimerkiksi mahdollista nähdä, kuinka ministeri esittää maansa kannan. Lisäksi on mahdollista tutustua ministerien saatavilla olevaan kirjalliseen aineistoon.

Sen sijaan muut kuin lainsäädäntöön liittyvät keskustelut, kuten ulkopolitiikkaa koskevat keskustelut, eivät ole julkisia. Neuvoston istuntojen jälkeen järjestetään kuitenkin aina lehdistötilaisuus ja annetaan lehdistötiedote, jossa selitetään, mitä neuvostossa on päätetty.

Määräenemmistö edellyttää, että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

  • enemmistö jäsenvaltioista hyväksyy ehdotuksen (joissakin tapauksissa vaaditaan vähintään kahden kolmasosan enemmistö),
  • ehdotus saa taakseen vähintään 255 ääntä 345 äänen kokonaismäärästä.

 

Jokainen jäsenvaltio voi lisäksi pyytää tarkistamaan, että ehdotuksen puolesta äänestäneet jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos tämä ehto ei täyty, päätöstä ei hyväksytä.

Äänet jäsenvaltioittain 
Italia, Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta 29
Espanja, Puola 27
Romania 14
Alankomaat 13
Belgia, Kreikka, Portugali, Tšekin tasavalta, Unkari 12
Bulgaria, Itävalta, Ruotsi 10
Irlanti, Liettua, Slovakia, Suomi, Tanska 7
Kypros, Latvia, Luxemburg, Slovenia, Viro 4
Malta 3
YHTEENSÄ 345
Ääntenlaskimella voi simuloida erilaisia äänestysmalleja ja laskea tulokset.

 



Neuvoston puheenjohtajuus

 

Puheenjohtajakaudet 
NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä tammikuuta 2007, neuvoston puheenjohtajuuden määräytymisjärjestyksestä

arrow-single-blueLisätietoja

2013-Irish Presidency

Neuvoston puheenjohtajana toimivat vuoron perään unionin 27 jäsenvaltiota kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajavaltio toimii tämän puolivuotiskauden aikana kokousten puheenjohtajana kaikilla tasoilla, ehdottaa suuntaviivoja ja laatii neuvoston päätöksenteon kannalta tarpeellisia kompromisseja.

Neuvostossa käsiteltävien asioiden jatkuvuuden turvaamiseksi peräkkäiset puheenjohtajavaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen ryhmissä. Puheenjohtajakolmikko laatii neuvoston yhteisen toimintaohjelman 18 kuukaudeksi.

Vain yhden neuvoston kokoonpanon puheenjohtajana ei toimi puoli vuotta istuva puheenjohtajavaltio: kyseessä on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa Lissabonin sopimuksen tultua voimaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tätä virkaa hoitaa 1. päivästä joulukuuta 2009 Catherine Ashton. Myös noin kahdenkymmenen ulkoasioiden alalla toimivan työryhmän puheenjohtajana toimii korkean edustajan nimittämä pysyvä puheenjohtaja.